Hobittihenkiset lukijat muistelivat J.R.R. Tolkienia lauantaina 2.9.2023, kun hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tolkien tunnetaan erityisesti Hobitti eli sinne ja takaisin -lastenromaanista (1937) ja Taru sormusten herrasta -kirjatrilogiasta (1954-1955). Hänen luomansa fantasiamaailman, Keski-Maan, lukuisat hahmot, historia, maantiede ja kielet ovat vieneet lukijansa mennessään jo lähes vuosisadan ajan. Hobitin ja Taru sormusten herrasta -teosten lisäksi hän ehti laatia paljon käsikirjoituksia ja kirjeitä Keski-Maahan liittyen. Hänen poikansa, Christopher Tolkien, koosti niistä isänsä kuoleman jälkeen muun muassa teokset Silmarillion (1977) ja Keskeneräisten tarujen kirja (1980).
Suomalaisille fantasiakirjallisuuden nälkäisille lukijoille Tolkienin Keski-Maahan sijoittuvat teokset ovat varmasti jääneet mieleen hänen tarinoidensa kytköksistä suomen kieleen. Hänen luomansa suurhaltiakieli, quenya, sisältää esimerkiksi sanat rauta, ruska ja tie. Myös Kalevala toimi innoituksena Tolkienin työlle. Hänen kirjoittamansa tarina Túrin Turambarista on ottanut vaikutteita Kalevalan Kullervosta. Túrinin tarina löytyy Silmarillion-teoksesta.
Tolkienin hautakiveen Wolvercoten hautausmaalle Oxfordissa kaiverrettiin kirjailijan toiveesta Silmarillionista tutun ihmismiehen nimi, Beren. Hänen vaimonsa hautakiveen kaiverrettiin kaksi vuotta aikaisemmin Berenin rakkaan haltianeidon nimi, Lúthien.
Entistä suuremmalle yleisölle Taru sormusten herrasta ja Hobitti tulivat tunnetuksi Peter Jacksonin ohjaamina elokuva-trilogioina (2001-2003). Varsinkin hänen Taru sormusten herrasta -filmatisointinsa oli jättimenestys ja sen viimeinen osa, Kuninkaan paluu, kahmi jopa 11 Oscar-palkintoa, mm. Paras elokuva ja Paras ohjaus. Osa varmasti muistaa myös suomalaisen Ryhmäteatterin televisiosarjan, Hobitit, joka keskittyy Taru sormusten herrasta -kirjojen tapahtumiin. Rooleissa nähtiin muun muassa Taneli Mäkelä, Kari Väänänen ja Vesa Vierikko.
Suomalaiset ovat edustaneet myös Torontossa ja Lontoossa esitetyssä Lord of the Rings -musikaalissa (Toronto 2006 ja Lontoo 2007), jossa nykykansanmusiikkiyhtye Värttinä oli mukana tekemässä suurtuotannon musiikkia. Kyseisessä musikaalissa mieleenpainuvaa oli muun muassa se, miten puupaimenina tunnetut entti-hahmot pitivät kokousta puhumalla omaa hitaasti soljuvaa kieltään hokien suomen kielellä “semmosta tämmöstä, semmosta tämmöstä”.
Muistovuoden kunniaksi Pispalan kirjastosta voi lainata Tolkienin teoksia.
Antoisia lukuhetkiä ja muistithan tänään syödä hobittien tavoin toisenkin aamupalan?
