Ei ole liioiteltua väittää, että Lauri Viita muutti Moreenillaan suomalaista kulttuurikenttää pysyvästi. Tietyssä mielessä juuri Moreeni, Viidan esikoisromaani, nosti Pispalan koko lukevan Suomen tietoisuuteen. Teoksen kieliakrobatia ja harju "Luojan palikkaleikkinä" ovat syöpyneet ihmisten sydämiin sukupolvelta toiseen.
Teoksessa luodaan pitkittäisleikkaus Niemisten perheen arkeen 1900-luvun alkupuoliskolla. Tarina alkaa sisällissotaa edeltäneeltä ajalta, jolloin perheenisä Iisakki aloittelee talonrakennusprojektiaan Pispalassa. Taloja Iisakki rakenteleekin siitä lähtien aina hamaan loppuun saakka. Tarinan jakaa sisällissota, joka Viidan pispalalaisten näkökulmasta on absurdi näytelmä ilman selkeitä päähenkilöitä. Teos päättyy 1930-luvun pula-aikaan, jolloin perheen lapset ovat löytäneet omat paikkansa maailmassa ja vanhemmat sukupolvet huomanneet vanhentuneensa. Tietyllä tavalla Moreeni luo omaperäistä pohjaa Väinö Linnan tavalle merkityksellistää suomalaisen työtätekevän väestönosan elämänhistoria.
Yksi teoksen päähenkilöistä on eittämättä Pispala. Harju tarjoaa raamit sille maailmalle, jonka Viita luo Niemisten perheen ympärille – ja samalla harju erottautuu kaikesta muusta rakennetusta ympäristöstä, jota Suomesta löytyy. Tätä kautta myytti Pispalasta on lopullisesti syntynyt.
Teos on lainattavissa Pispalan kirjastosta!
Teoksen ympärille kootaan myös tasaisin väliajoin lukupiirejä.
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pispalan kirjaston Instagram-tilillä 24.6.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti