Minä, Olli & Orvokki kertoo Harri Salmisesta, Hannu Salaman eräänlaisesta alter egosta. Salminen elää Tampereen seudulla 1960-luvun alussa ja valmistelee "suurta Pispala-eepostaan". Suurimman huomion Salmisen elämässä kuitenkin vievät alkoholi, epämääräiset ystävyyssuhteet ja vielä epämääräisemmät suhteet vastakkaiseen sukupuoleen. Tarina kuvaa 1960-luvun Tamperetta inhorealistisesti ja kirjailijuutta narsismin ja ahdistuksen, mutta myös valtavien luovuuden pyrähdyksien kautta.
Siinä näkijä missä tekijä taas on Se Suuri Pispala-romaani, jonka syntyprosessia edellisessä teoksessa kuvattiin. Sen voi nostaa Lauri Viidan "Moreenin" ohella toiseksi unohtumattomaksi ja Pispala-myyttiä ikuisesti muuttaneeksi teokseksi. Todellisiin haastatteluihin osaltaan perustuvassa tarinassa seurataan jatko-sodan aikaisen kommunistisen vastarintaryhmän toimintaa Tampereella, mutta ennen kaikkea se on kertomus Salmisista – pispalalaisesta moniongelmaisesta työläisperheestä. Teos uudisti näkökulmatekniikallaan suomalaista romaania. Tekniikan runkona toimii useat epäluotettavat ja toisiaan kumoavat kertojat sekä useat aikakerrokset, jotka limittyvät keskenään. Salama ei toden totta päästä lukijaa helpolla, mutta se on varmasti yksi syy sille, että romaania pidetään yhtenä 1970-luvun hienoimmista suomalaista romaaneista.
Pispalasta Siinä näkijä missä tekijä maalaa hyvin erilaisen kuvan kuin Moreeni. Harju on Salaman teksteissä huumoriton ja aggressiivinen paheiden pesä, joka kuitenkin samalla on kasvualusta kirkasotsaiselle idealismille. Harjun elämää määrittelee alkoholi, mutta samalla usko parempaan sosialistiseen maailmaan.
Teokset ovat lainattavissa Pispalan kirjastosta!
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pispalan kirjaston Instagramissa 24.8.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti