KAUNOKIRJALLISUUDEN PISPALA OSA III: Hiltu ja Ragnar (1923)

F.E. Sillanpään "Hiltu ja Ragnar" on eittämättä varhaisen "Pispala-kirjallisuuden" tunnetuin teos. Teoksen voi lukea alueen kirjallisuuden kaanoniin kuuluvaksi, vaikka tarina ei itse Pispalanharjulla tapahdukaan. Pienoisromaanin tapahtumapaikkana toimii nykyisen Varalan urheiluopiston huvilarakennus, joka kuului vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa tehtailija Heikki Liljeroosin suvulle. Sillanpää itse vietti nuorempana aikaa huvila-alueella ja, vaikka Hiltu ja Ragnar on fiktiota, on teoksesta pyritty ajan saatossa tunnistamaan myös todellisia ihmisiä. Itse Hiltun traagisen hahmon esikuvana toimi Liljeroosin suvun "hämärissä oloissa" kuollut piika.

Syyskesään 1906 sijoittuva tarina on klassinen luokkaristiriitojen kuvaus. Nuori Hiltu saapuu tarinan alussa huvilalle maaseudulta piiaksi ja tapaa huvilan "herraspojan", Ragnarin. Heidän välilleen syntyy suhde, joka päättyy traagisesti. Tarina on lyhyt ja ytimekäs. Teos antaa kuvaa siitä toisesta maailmasta, joka usein sivuutetaan Pispala-kuvauksissa. Pyynikin ja Ansiokallion huvila-alueiden elämä näyttää kuin se olisi toiselta planeetalta verrattuna Tahmelan tai Pispalan työläisyhteisöihin. Asuinolot ja elämäntyylit alleviivaavat voimakkaasti luokkayhteiskunnan elämän raameja. On sanottu, että Hiltun ja Ragnarin tarina muodostaa kansalaissodalle pienimuotoisen esinäytöksen.

Teos on lainattavissa Pispalan kirjastosta!

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pispalan kirjaston Instagramissa 9.6.2020.